Mistä löytää eri maiden koulutuksen kehittämistarpeet? Onko meillä kaikki myytävänä?

lauri_jarvilehto.png

Miksi koulutusvientiä tehdään Suomesta? Mitä me osaamme, mikä vaatii vielä kehittämistä? Mitkä ovat suurimpia haasteita vientimarkkinoilla? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin PINO Networkin järjestämässä Koulutusviennin mahdollisuudet -seminaarissa Oulussa 13. syyskuuta.

”Koulutusvientiä tehdään, koska suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla”, kiteyttää koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta.

Kysyntää on, koska Suomessa on maailman paras koulu ja sen hyvä maine tunnetaan maailmalla. On selvää, että pelkällä maineella ei pitkälle pötkitä. Jotta voi tehdä vientiä, on oltava tuote, jolla on hintalappu ja sitä pitää osata myydä.

Hentilän mielestä pelkästään korkeakouluilla olisi paljon tuotteistettavaa.

”Konseptointi ja tuotteistus on haastavaa, emme näe metsää puilta eli emme näe potentiaalisia tuotteita. Miten me osaisimme nähdä piilevän lisäarvon asioissa, jotka ovat meille itsestään selviä? ” hän kysyy ja viittaa turisteihin, jotka tulevat Suomeen nauttimaan meille tavallisista asioita: hengittämään raikasta ilmaa ja nauttimaan rauhasta.

Meillä on ratkaisuja, mitä te tarvitsette?

Oululaisen Qridi Oy:n myyntipäällikkö Tiina Kakon ja kansainvälistymisestä vastaavan Markus Packalenin puheenvuorossa käy ilmi, että vaikka tuote on olemassa, haasteita viennin suhteen riittää.

”Suomalaisille opettajille on nopeasti selvää, mihin meidän tarjoamaa jatkuvan arvioinnin työkalua käytetään ja mitä lisäarvoa se tuo. Ulkomailla tilanne on erilainen, koska siellä luokkahuoneissa tapahtuu ihan eri asioita kuin Suomessa, ja siksi tarpeet ovat erilaiset. Meidän pitää jokaisen maan kohdalla miettiä tarkkaan, minkä ongelman Qridi ratkaisee, ja se pitää pystyä sanoittamaan konkreettisesti”, Packalen kertoo.

Tähän haasteeseen tarttuu myös Aalto yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto.

”Miten löydetään eri maiden koulutusjärjestelmistä todelliset kipupisteet, joita tulee entistä enemmän, kun digitalisaatio etenee? Kun ne löydetään, me osaamme tarjota ratkaisuksi oikeita tuotteita ja sanoa myös, mitä ne maksaa.”

Selkeitä vastauksia kysymykseen ei ole. Qridin Packalen ja Kakko heittävät, että joku voisi lukea eri maiden opetussuunnitelmia ja löytää tarpeita, joihin voisimme Suomesta tarjota ratkaisuja. Järvilehto heittää pallon poliitikoille.

”Jotta päästään maailmalle, poliitikkojen tukea ja poliittisia päätöksiä tarvitaan. Paljon on puhetta, mutta päätökset puuttuu”, hän toteaa.

Sinisilmäinen ei pidä olla

“Koulutus on ympäri maailmaa rikki. Haasteita on meilläkin, ja siksi meidän parasta koulutusjärjestelmääkin pitää päivittää”, sanoo Aalto yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto.

Isossa osassa maailmaa kansalaisia koulutetaan tavoilla, jotka eivät nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa enää toimi, eli kansalaiset eivät enää opi ja osaa asioita. Järvilehto kertoo Suomen kannalta hyvän uutisen.

“Suomi on muita maita edellä jatkuvan oppimisen kontekstissa. Me voidaan olla tiennäyttäjinä muille. tässä globaalissa muutoksessa.“

Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden kehitysjohtaja Charlotte Collénin puheenvuoro herättää ymmärtämään, että Suomessa tarvitaan koulutusviennin suhteen paitsi poliittista tukea, myös perusteltua harkintaa ja kansallisia linjauksia. Siihen ei voi eikä pidä suhtautua viattomana pikkupuuhasteluna eikä pelkästään liiketoimintana, josta valtio saa lisätuloja.

”Mitä maailma haluaa Suomelta? Välineitä oman maansa osaamisen nostattamiseen”, Collén sanoo.

Hän kertoo, että globaalitasolla ”tieto on valtaa” -sanonta on enemmän totta kuin ikinä. Maiden välinen voimasuhteiden mittely on muuttunut: Se kansakunta, jolla on oikeaa tietoa ja osaa hyödyntää sitä omansa kansansa hyväksi, on muita edellä.

”Suomen tärkein voimavara on korvien välissä. Sitä pitää varjella. Pitää olla varovaisia, mitä me annamme maailmalle. Terve epäilys on syytä olla mukana”, Collén muistuttaa.

Charlotta Collén.

Charlotta Collén.

Koulutusviennin mahdollisuudet -seminaari aloitti koulutusviennin koulutusten sarjan, jossa perehdytään palvelumuotoiluun, liiketoiminnan suunnitteluun, kansainväliseen markkinointiin ja kohdemarkkina-alueisiin ympäri maailmaa. Ilmoittaudu syksyn koulutuksiimme!

Koulutusviennin mahdollisuudet -seminaari järjestetään osana Koulutusviennin alueellisen osaamisen vahvistaminen -hanketta (KAHVI). Hanketta hallinnoi Oulun ammattikorkeakoulu ja se toteutetaan yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja OSAOn kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.