Aivotutkija tervehtii ilolla leuanvetoa kesken oppitunnin

Aivotutkija tervehtii ilolla leuanvetoa kesken oppitunnin – ”Liikkuminen saa aikaan aivoissa solutuotantoa, jota tarvitaan oppimiseen”

Myös opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kehuu Leado-oppimiskeskusta hyvänä innovaationa.

”TOSI innostava juttu. Tämä on juuri sitä käytännön kehittelytyötä, mitä pitää tehdä”, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen.

Kyse on liikunnallisesta Leado-oppimiskeskuksesta, josta HS kertoi sunnuntaina. Siinä ideana on se, että luokassa on liikunnallinen temppurata, johon voi mennä vaikkapa kesken oppitunnin.

Huotilainen tervehtii ilolla sitä, että tämäntyyppisiä innovaatioita tehdään.

”Meidän tutkijoiden on helppoa sanoa täältä yliopistolta, että ’opettajat, nyt sitä liikkumista pitäisi siellä luokissa lisätä’, mutta miten se oikeasti tapahtuu, se pitää tehdä opettaja- ja kehittäjäporukan kesken.”

Myös opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on perehtynyt Leado-keskukseen ja pitää sitä hyvänä innovaationa.

”Se lähtee siitä ymmärryksestä, että liikunnallinen koulupäivä ei ole yksin liikuntatuntien asia. Oppiminen ja liikunnallisuus on rakennettu siten, että se voidaan toimivalla tavalla toteuttaa.”

Heinonen uskoo, että Leadolla on kysyntää myös kansainvälisesti.

”Tällaisia tarvitaan. Koulutusvientimielessä annamme tukea, jos sitä tarvitaan”, Heinonen sanoo.

HUOTILAISEN mielestä Leadossa on juuri erityisen hienoa se, että oppiminen ja aktiivisuus on oivallettu kuuluvan yhteen.

”Lapselle aktiivisuus on usein juuri liikkumista. Aikuiselle se voi olla jotain muuta, mutta liikkuminen on siinäkin mukana”, Huotilainen sanoo.

Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu se, että opitaan niitä asioita, joita halutaan oppia ja päästään itse ohjamaan oppimista. Tämä näkyy Huotilaisen mielestä myös Leadossa.

”Oppija itse on aktiivinen toimija omassa oppimisessaan on olennainen ja syvä oivallus. Silloin tapahtuu asioita ja oppiminen menee ihan uusille tasoille.”

KUN samassa luokkatilassa liikutaan ja tehdään koulutehtäviä, rauhallista työskentelyä haluavat voivat kokea tulevansa häirityiksi. Tulee ääntä ja oppilaita säntäilee milloin minnekin.
Ratkaisu tässä [Leadossa] on se, että tehdään vähimmän häiriön menetelmällä. Idea on se, että oppilas itse oivaltaa: nyt loppui mun keskittyminen, mä meen vetämään leukoja. Silloin hän on päässyt oman oppimisensa kehittämisessä eteenpäin”, Huotilainen toteaa.

Huotilainen pitää tärkeänä, että Leado-keskukseen tai vastaaviin menetelmiin investoidaan, koska nykyisin kouluopetus on yhä enemmän tietokoneruutujen edessä olemista.

”Se on kompensoitava jollain tavalla. Tuo on muutaman tietokoneen hinta”, Huotilainen vertaa Leadon 6 900 euron hintaa.

HUOTILAISEN mukaan alakouluissa on jo tapahtunut paljon muutoksia. Esimerkiksi pulpetteja hankitaan vähemmän. ”Yläkoulut ja lukiot eivät ole yhtä hyvin mukana tekemisen tapojen muutoksessa.”

Lisäksi tärkeää on se, että erilaisia liikunnallisia välineitä, vaikkapa pingispöytiä tai leuanvetotankoja on näkyvissä.

”Jos et näe, on hyvin epätodennäköistä, että sellaista lähtisi etsimään jostain”, Huotilainen huomauttaa.

Huotilainen, aivotutkija kun on, kertoo myös oppimisen ja liikkumisen välisestä yhteydestä aivoissa.

”Sekä eläin- että ihmistutkimuksessa näyttää siltä, että oppiminen ja aktiivisuus kulkevat voimakkaasti yhdessä. Liikkuminen saa aikaan aivoissa solutuotantoa. Näitä uusia soluja tarvitaan oppimistilanteessa. Liikkuvassa koulussa, Leadossa ja muissa vastaavissa on paljon järkeä.”
 

Liikkumista vähintään tunti päivässä

VALTAKUNNALLINEN Liikkuva koulu on listattu yhdeksi hallituksen kärkihankkeiksi. Sen tavoitteena on jokaisen peruskouluikäisen liikkuminen vähintään tunnin päivässä.

Liikkuvan koulun yhtenä tavoitteena on sama LeaDo-oppimiskeskuksessa: tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä. Myös LeaDo toivoo pääsevänsä mukaan Liikkuva koulu -ohjelmaan ja sitä kautta samaan hankkeelle rahoitusta.

Esimerkiksi Helsingin Latokartanon koulun terveystiedon luokkaan on hankittu jumppapalloja, tasapainolautoja ja patjoja sekä leuanvetotanko.

Helsingin liikuntavirastolla on kuluvan vuoden ykköstavoitteena liikuntaneuvonnan kehittäminen erityisesti yläkouluikäisille. Siinä hyödynnetään personal trainer -ideaa. Pilottikokeilussa on mukana muun muassa Käpylän ja Aleksis Kiven peruskoulun oppilaita. Opettajien palautteen perusteella oppilaiden keskittymiskyky on parantunut.

Tästä on kyse

Liikunnallista oppimiskeskusta pilotoidaan


 Oulun Kiimingin Alakylän koulussa pilotoidaan Leado-nimistä liikunnallista oppimiskeskusta. 

 Luokassa on liikuntapainotteinen temppurata, jossa voi esimerkiksi roikkua telineellä ja takoa vaikkapa nyrkkeilysäkkiä. 

 Oppilas pääsee temppuilemaan ja kuluttamaan energiaansa radalle, kun kouluaineeseen liittyvä tehtävä on tehty. 

Alkuperäinen uutine on julkaistu HELSINGIN SANOMISSA 

Julkaistu: 24.10.2017 Toimittaja Ismo Uusitupa

Linkki alkuperäiseen uutiseen: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005421489.html